Long time no napominen. Mieli teki kovasti helmien pariin, mutta nykyisin vapaa-ajan ja oikean vireystilan kohtaaminen on hyvin harvinaista.
Tänään viimein liikeni tunti rautalangan vääntöön. Jotain pientä ja nopeaa oli keksittävä, ja siitä syntyi ajatus sormuksesta.
Ainoa haaste oli se, että koko talosta ei löytynyt mitään putkea tai kapulaa, joka olisi ollut lähimainkaan sormen paksuinen ja jonka ympärille sormuksen olisi voinut muotoilla. Apuun tuli paksu tussi, mutta se oli silti laiha lohtu. Hopeoitu lanka on onneksi melko taipuisaa, joten pikku hiljaa vääntämällä sormuksen kehästä tuli kuin tulikin pyöreä.
Näyttävä sormus on erinomainen asuste, kun vaatteena on pitkähihainen, näyttäväkauluksinen paita. Ranne- ja kaulakorut kätkeytyvät puseron uumeniin ja korvakorut kilpailevat huomiosta kauluksen kanssa. Sormus jää silloin sopivaksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi vaihtoehdoksi.
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sormuksesi ovat kauniita. Sama ongelma on minulla täällä ja kun aika ei riitä pajalla käymiseen, on pakko jättää hienommat työt väliin. Aina silti jotain tulee tehtyä, jos ei muuta niin onneksi on memoryvaijeri ;)
VastaaPoista