
Polymeerisaven viehätys piilee sen loputtomissa muuntautumismahdollisuuksissa. Tällä kertaa yritin päästä kivien maailmaan, ja lopputulos oli lähes kiven kaltainen tuote.

Aiemmat rantakivijäljitelmät eivät ole painokelpoisia, joten ne odottavat jatkojalostusta. Kantapään kautta tuli opittua taas lisää niksejä, jotka otin käyttöön näissä riipuksissa.

Vielä kun näistä ehtisi vääntää koruja...
KYLLÄ!! Nämä ovat vallan IHANIA!! Itsellä tuntuu olevan sininen kausi.,..
VastaaPoistaYlin kolmikko on todella erehdyttävästi kivennäköistä ja alimmat kuin lasia; aivan upean kiillon olet saanut kaikkiin!
VastaaPoistaJaksaa hämmästellä ja ihastella näitä loputtomiin. Ihania pintoja ja värejä.
VastaaPoistaSiis aivan upeita nämä!
VastaaPoistaOlet todella taitava!!
Haluaisin kyllä nähdä, millaisia koruja näistä teet!
Siis voihan video, kun ovat upeita! Ja nuo ylimmät.. Arvaat vaan, että heti ne minua huutelivat!
VastaaPoistaKauniita koru..kiviä :)
VastaaPoistaNinni ja Ulrika, kiitos!
VastaaPoistaMags ja Kati, kiitos! On hauskaa, kun näette näissä kiveä!
Amalia, kiitos kun jaksat hämmästellä, se on kivaa!
Marjo, hienoa, että nämä huutelevat! Ovat vielä vapaita, ellen kohta keksi niistä jotain tekemistä.
Upeita pintoja tässä ja edellisessä postauksessa. VAU!
VastaaPoistaUskomattoman kaunista jälkeä! Tekee mieli suurentaa jokaista kuvaa ja katsoa vähän tarkemmin.
VastaaPoistaTäällä kaiken kauneuden keskellä alkaa tumpelommankin sormet syyhytä kiventilaukseen ja koruntekoon.