Yksi polymeerisaviaskartelun hauskimpia juttuja on erilaisten massalakanoiden valmistaminen. Niissä voi käyttää kaikkea liiduista öljyväreihin, alkoholimusteista akryylimaaleihin, metallijauhevärejä, leimasimia, mausteita...
Testasin krakleeratun kultakankaan tekoa. Siinä sudittiin kullanväristä akryylimaalia mustalle massalle, jota sitten venytettiin, kunnes maali alkoi halkeilla.
No. Ongelma on siinä, että sitten näitä erilaisia massakankaita riittää riesaksi asti, sillä ne pitäisi käyttää aika pian valmistamisen jälkeen, jotta ne saa tottelemaan omistajaansa. Krakleerattu lakana varsinkin menettää tarttuvuuttaan melko nopeasti.
Viuhkakorussa kultakangas jäi taustalle, ja sen päälle tein kiemurakuvion, jonka ympärystän koristelin turkoosilla ja violetilla metallijauheella.
Sydänkorussa päällystin mustan massan kultakangaspalalla ja ripustin killuttimen mustaan satiininauhaan. En ole varsinaisesti sydänkorujen ystävä, mutta niitä on vain paljon helpompi muotoilla kuin helmipalloja...
Mukavan antiikkinen tunnelma. Eka vaikuttaa siltä, kuin se olisi päässyt tuunaukseen! =) Upeita. Sellaisia, joita löytyy sata vuotta vanhasta aarrelaatikosta ja on ihan myyty.
VastaaPoistaOlen kateellinen sinun kaltaisille tekniikka-taitureille... Ihanat korut! Sydän on kaunis, mutta ylempi riipus oli loistelias. Riipus on varmasti yhtä kaunis, vaikka sitä "roikottaisi" miten päin vaan.
VastaaPoistaSamaa mieltä kuin Ninni; eka on kuin pala vanhaa... jotakin :-) ... puhdistettuna, hiottuna, arvopaikalle päässeenä. Niin hienot sävyt ja mukavat muodot! Tosin tykkään aivan tosi paljon tuon kultakankaan tekstuurista yksinäänkin.
VastaaPoistaHurjan Hienoja Helmiä ja koruja olet taas tehnyt! Myös kateellinen ;)
VastaaPoistaKauniita, jälleen :D
VastaaPoistaMinä mietin, että kun puhut metallijauheesta, niin onko ne jotain minkä kanssa pitää käyttää hengityssuojaimia? Lasin kanssa kun voi käyttää yhteensopivia emalijauheita, mutta siinä on sitten oltava hengityssuojain aika tehokaskin vielä ja muutenkin oltava erittäin huolellinen.
Itse en kovin usein juuri tuosta syystä emalijauheita käytä.
Mahtavan näköisiä riipuksia. Massat on mahdottoman monipuolisia, ja kun on taituri tekemässä, niin saa aikaan vaikka mitä!
VastaaPoistaEka riipus on mun suosikki, vaikka sydänkin on kyllä valloittava... Ihania.
Tykkään molemmista ihan satakympillä. En olis koskaan uskonut miten monipuolinen materiaali polymeerisavi on. Täällä siitä on saanut aika laajan kuvan. Osaavissa käsissä syntyy kaikkea kaunista.
VastaaPoistaVoi taivas - olen ihan myyty!! <3
VastaaPoistaKiitos! Enpä tullut ajatelleeksi, että ylemmässä riipuksessa olisi vanhaa vivahdetta. Nyt kun sitä katsoo kommenttienne jälkeen, niin mikäpä ettei.
VastaaPoistaJane, jos käytän metallijauhevärejä enemmän kuin muutaman sipaisun verran, laitan halvan perusmaskin naamaan. Jauhe kyllä pölisee jonkin verran, joten äänen siinä kyllä saa käheäksi, ellei suojaudu. Lasijuttujen kanssa olen huomattavasti varovaisempi - varsinkin sen jälkeen, kun käsittelin kuitupaperia epähuomiossa paljain käsin. Lopun sitten arvaakin...