sunnuntai 19. elokuuta 2012

Miniasioita


Maitolasiopaalit kierivät vastaan helmilaatikossa. Väri on täysin taustasta riippuvainen. Ikkunaa vasten nostettuna ne ovat voikukan keltaisia, luonnonvalossa läpinäkymättömän valkoisia ja tummaa taustaa vasten taivaansinisiä. Isot ja painavat pisarat ovat itsessään näyttäviä, eivätkä ne kaivanneet seurakseen kuin pätkän hopeaa.

Sitten muihin aiheisiin.

Kesän tuunaushaasteena on ollut siskoni 70-luvulta peräisin oleva nukkekoti, jolla itsekin leikin pienenä. Se on aitoa vaneria ja muovia kokolattiamattoineen. Muutama alkuperäinen kaluste ja yksi nukkekin löytyy, myöhemmin ostetuissa muovikalusteissa lukee "Made in West Germany". O tempora!

Nukkekoti tulee lasten käyttöön, ei varsinaisesti minun askarteluprojektikseni. Talo ei kaivannut kuin pesun ja muutaman uuden paperitapetin. Lapset sen sijaan tahtoivat huonekaluja. Mieluiten heti paikalla. Äiti jooko. Tee ne. Nyt, äiti.

Väsäsin huonekalut saman tien, vielä yöpaidassa, aamupalapöydässä käsillä olevasta materiaalista eli tyhjästä maitopurkista. Taittelin siitä nojatuolit, sohvan ja sängyt, jotka sitten päällystin kankaalla.

Samalla tuli tarve tehdä muitakin minijuttuja, mutta sellaiselle henkilölle, joka ei ensisijaisesti riko niitä. Niinpä Kommervenkkilä sai yllätyspaketissa käsityötarvikkeita: polymeerisavesta tehdyn punoskorin ja nappeja, lasihelmisen kristallikruunun ja muista materiaaleista väsättyjä pikkujuttuja.

Olisi ollut synti pakata yllätykset huolimattomasti. Halusin pakkauksenkin olevan vähän viehättävämpi kuin pelkkä kuplamuovi. Mukana menneestä itsetehdystä kortista voi myös irrottaa tarvikkeita nukkekotiin.

Lopuksi vielä kolmivuotiaan tuotos. Tenava sieppasi Verstaasta pari tyhjää korttipohjaa, koska aikoi tehdä "ponien talon". Saksetkin piti saada (älä sitten leikkaa TAAS sitä tukkaa, se ei kasva takaisin kovin nopeasti) ja liimaa (ei suuhun eikä verhoon, muista). Ja ihan oikea 3D-ponitalo sieltä sitten putkahti.

Samainen napero kuljetti äsken päiväkodista kotiin suuren yllätyksen. Se oli kolme senttiä pitkä, nuhraantunut, fuksianpunainen villalankanöyhtä. "Mä löysin näin hienon aarteen! Mä toin sen sulle, äiti, niin että sä voit ottaa sen sun askartelutarvikkeeksi ja askarrella siitä jotain! Tee vaikka rusetti johonkin korttiin!"

12 kommenttia:

  1. Ihkut korvikset:)
    Ja tuo nukketalo on niin tuttu. Minä vaan olin aikoinani niin tylsä, että ostin tytölle huonekaluja sinne. En viitsinyt askarrella.
    Nyt ehkä ajattelisin toisin.
    Kauniit miniesineet ja rasia.
    Ja tosi hyvin on onnistunut kasvatus sulla, odottelen sitä rusettia kuviin:)

    VastaaPoista
  2. Ihanat korvikset ja tuo nukketalo projekti kuulostaa kivalta =) Itse en tule varmaankaan tuota harrastamaan, mutta anoppi oli sitä mieltä, että appiukko voisi yhdessä tyttöni kanssa askarrella leikkimökki =)

    VastaaPoista
  3. Hurmaavat korvikset, jihuu koruilukärpäsen purema alkaa jo vaikuttamaan.
    Nukkekoti on mainio. Nukkekoti blogeissa olrn nähnyt monta samsnlaista tuunattuna.
    Ihastuttava paketti lämmittää vieläkin mieltä ja kääre paperikin on tallella.
    Tuo kortti on taidokas ja sydämen sulattava.

    VastaaPoista
  4. Hurmaavia kirjoitus vihreitä :D

    VastaaPoista
  5. Minullakin oli siskojen (vuosimallia -68 ja -74) vanha nukkekoti. Ihanan nostalginen!

    VastaaPoista
  6. Korvikset on kyllä kauniit! :)

    VastaaPoista
  7. Aivan ihanat korvakorut! Ja tuo samanmoinen nukkekoti löytyy minultakin, odottaa vielä koti-kotona inspiraatiota saattaa se kuntoon.

    VastaaPoista
  8. Suloiset korvakorut! Mineily on ihanaa ja rentouttavaa, sitä alkaa katsella kaikkia tavaroitaan ihan eri silmin. :)

    VastaaPoista
  9. Onpa kauniisti otettu tuo korvakorukuva! Upea valo näkyy läpi. :)

    VastaaPoista
  10. Meidän (samanlainen, juu) nukkekoti on sisko tytöillä, ainakin ollut.
    Oot kyllä niin näppäräsorminen! Nuo minijutut on aivan ihanat taas!
    Ja hienosti on taiteellista silmää taiteilijan muksulla :-)

    VastaaPoista
  11. Ihana postaus :)

    Ponitalo on suloinen... kuin myös nuo äidin tekemät korviksetkin :)

    Samanlaisella nukketalolla leikin minäkin, muistoja tulvahti mieleen..:)

    VastaaPoista
  12. Kauniit korvakorut. Kiva nukketaloprojekti. Mielenkiinnolla seuraan.

    Ponitalo näyttää samalta designiltä, mitä täälläkin harrastetaan, samoin kuin se pienenpienien lankojen mulle jemmaaminen... Ihania ne pienet on! (muistinko sanoa, että varoituksetkin kuulostivat suhteellisen tutuille...)

    VastaaPoista

Related Posts with Thumbnails