Nyt on aika riipusten! Mustan massan ja metallijauhevärien liitto kiehtoo edelleen, ja niistä syntyi muutamia hieman Lappi-henkisiä riipuksia.
Litteässä Hippiriipuksessa ei ole päällystettä, Revontuli-riipuksessa väritetty pohja ja hopeiset kiemurat saivat kuorrutteen nestemäisestä polymeerisavesta. Jälkimmäisessä pohjan värit jotenkin hävisivät, vaikka ajattelin niiden hehkuvan pinnoitteen altakin.
Pullea Kovakuoriaisriipus syntyi kovakuoriaiskorun ylijäämäpaloista. Tämä juuri on mukava asia polymeerisaven kanssa askarrellessa: mitään ei tarvitse heittää pois. Kauniista tilkuista saa aina jotain kivaa, ja tarkastelun alle kelpaamattomat palaset voi käyttää perushelmiin, jotka sitten päällystetään jollain paremmalla kuviolla.
Nyt täällä sitten pikku hiljaa hukutaan riipuksiin. Askartelun tuoksinassa ei ehdi miettiä, että a) näille pitäisi olla säilytystilaa, b) mihin nämä oikeasti loppusijoitetaan, jos ne eivät kirpparilla tee kauppaansa. Joulukuusen koristeiksi?
Neljännessä kuvassa on pari yksinkertaista tilausriipusta. Vaalea sydänriipus on helmiäistä, mustavalkoinen riipus on jotain hiottua kiveä.
(Valitettavasti Kovakuoriaisriipuksen kuva ei suostu avautumaan isompana lukuisista yrityksistä huolimatta. Täytyy yrittää asentaa se uudelleen myöhemmin.)
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Itselläkin alkaa olla jo hieman pulaa paikasta, mihin noita koruja laittaisi =) Mutta kyllä niille omistaja löytyy viimeistään sitten kun lähtevät tässä keväällä maailmalle.
VastaaPoistaKyllä nuo tilauskorut ovat kauniita. Toisen kuvan riipuskin on kyllä tosi upean näköinen, en osaisi kuvitella itseäni osaamassa tekemässä tuollaisia. Nostan hattua kellä on halua oppia!! =))
Ihania riipuksia ja koruja!
VastaaPoistaSama ongelma täällä, mihin ne kaikki riipukkeet säilöisi?
Vähän koruja enemmän vievät tilaa ompelukset joita on taas meillä nurkat turvoksissa ;).
VastaaPoistaInspiraation kutsuessa on pakko vaan mennä välittämättä järjen äänistä. Sitäpaitsi se tekemisen ilo ja siitä tullut hyvä mieli ovat korvaamattomia. Kaikkea ei vaan voi miettiä järkeillen tai näpertää vain tarpeeseen. Ei vaan voi.
Niinpä. Eivät ole inspiraatio ja järki millään lailla samalla tiellä, toisiaan vastaan tempovat ja melkein aina, meillä päin, inspis vie ja järki ei ees vikise!
VastaaPoistaRiipukset on hienoja kaikki, harmaa kiviriipus on upea!
Juu ei käy mielessä siinä vaiheessa kun tavaraa tilaa tai kun valmiita koruja syntyy, että missä ne säilytetään. Nurkat on väärällään ja kohta on kai pakko marssia huonekalukauppaan ostamaan lisää säilytystilaa, jonka sijoituspaikka on kysymysmerkki. Minne mahtuu vai mahtuuko minnekään?
VastaaPoistaMä tykkäilen kahdesta ekasta riipuksesta kovasti.