
Tarvittiin siis sekä kovaa että nestemäistä polymeerisavea,

Ensimmäiseen koruun halusin unenomaiset värit. Johtavana ajatuksena oli violetti, jossa on utuisia, sinne tänne poukkoilevia kuvioita. Toiseen koruun suunnittelin jotain rouheampaa.

Ja näin se meni. Aloitin rullaamalla valkoisen massan pastakoneen läpi. Levitin pohjalakanalle kerroksen nestemäistä massaa ja sitten päästin sisäisen maalarini irti.

Sudittelin Unikoruun sinistä, harmaata, punaista ja violettia öljyväriä.

Sutimisen jälkeen piirsin pintaan kuvioita. Unenomaiset kuviot syntyivät pallopäällä, ja sumeutin niitä vielä siveltimellä.
Tulikoru sai pintaansa vastustamattoman ihanan nimisiä

Häiritsin liekehtivän sävyistä maalipintaa neulalla, jolloin kuviosta tuli terävä ja tarkka.

Valmiista lakanoista näkee, miten pintakuviota voi ohjailla erilaisilla työkaluilla. Utuisuutta voi säätää, kuvioilla voi leikkiä, värejä voi lisätä...

Kun maalit olivat hieman kuivuneet, leikkasin lakanoista muoteilla pieniä pyörylöitä ja paistoin ne uunissa.
Kuvioiden polttamisen jälkeen sain


Sitten leikkelin muotilla hopeanharmaasta ja ruskeasta massalakanasta pyörylöitä taustakappaleiksi ja ympäröin helmet massanauhalla. Koristelin Tulikorun lättyjä muutamalla terälehdellä ja metallivärillä.

Ylijäämämassasta pyörittelin ovaalinmuotoisia helmiä, ja sitten koitti se tylsä vaihe: rei'ittäminen.
Toisen polton jälkeen päätin vielä justeerata Tulikorun helmiä. Ne tuntuivat kaipaavan lisää "burnt siennaa" - tai sitten halusin vain uudelleen suditella noin viehättävän nimisellä maalilla...
Testasin, saanko aikaan kohokuvioita. Kolmannen polton jälkeen helmilättyjen pinnassa todellakin oli valoa vasten kiilteleviä, pulleita ja punertavia kiemuroita.
Oliko lopputulos kaiken tämän vaivan arvoinen? Ehkä ei. Mutta lopputulos ei tässä tuoksinassa ole itseisarvo. Tekemisen palo, kokeilunhalu, ilo ja flow ovat.
Itsekritiikki on se pahin kritiikki! Mutta katsojan silmissä kauniita ovat, tuo tulikoru on ERITYISESTI mieleen. On niin upeaa keltaista, oranssia, ruskeaa... ihana! Sopii sulattamaan tämän talven pois ja kesän alkamaan! =)))
VastaaPoistaTämä on niin mielenkiintoinen postaus! En millään saa tarpeekseni näistä kuvista ja väreistä :-))
VastaaPoistaMulla on sama outo viehtymys noihin värien ja sävyjen outoihin, salaperäisiin nimiin; Sanoihin yleensäkin - viime vuonna ostin ale-kirjan vain nimen takia... Tuuli...
Ihan sata varmasti kommentoisin tätä aikaisemmin, hymmmm. Ihana postaus, ny määkin tiärän mikä o massalakana =) Kiitos kun jaksoit nähdä vaivaa ja kuvata työvaiheita. Lopputuloksetkin on taas hienoja.
VastaaPoistaAivan mahtavaa nähdä että koruja tehdään itse "alusta asti" eikä vain koota valmiita komponentteja, se on yleensä aika tylsää...Nämä työvaihejutut etenkin ovat erittäin hienoja!
VastaaPoista