Riipunnaisia

Nyt on aika riipusten! Mustan massan ja metallijauhevärien liitto kiehtoo edelleen, ja niistä syntyi muutamia hieman Lappi-henkisiä riipuksia.

Litteässä Hippiriipuksessa ei ole päällystettä, Revontuli-riipuksessa väritetty pohja ja hopeiset kiemurat saivat kuorrutteen nestemäisestä polymeerisavesta. Jälkimmäisessä pohjan värit jotenkin hävisivät, vaikka ajattelin niiden hehkuvan pinnoitteen altakin.
Pullea Kovakuoriaisriipus syntyi kovakuoriaiskorun ylijäämäpaloista. Tämä juuri on mukava asia polymeerisaven kanssa askarrellessa: mitään ei tarvitse heittää pois. Kauniista tilkuista saa aina jotain kivaa, ja tarkastelun alle kelpaamattomat palaset voi käyttää perushelmiin, jotka sitten päällystetään jollain paremmalla kuviolla.

Nyt täällä sitten pikku hiljaa hukutaan riipuksiin. Askartelun tuoksinassa ei ehdi miettiä, että a) näille pitäisi olla säilytystilaa, b) mihin nämä oikeasti loppusijoitetaan, jos ne eivät kirpparilla tee kauppaansa. Joulukuusen koristeiksi?

Neljännessä kuvassa on pari yksinkertaista tilausriipusta. Vaalea sydänriipus on helmiäistä, mustavalkoinen riipus on jotain hiottua kiveä.

(Valitettavasti Kovakuoriaisriipuksen kuva ei suostu avautumaan isompana lukuisista yrityksistä huolimatta. Täytyy yrittää asentaa se uudelleen myöhemmin.)

Kierteessä

Jälleen värien sekoittelu yllätti: jos sekoittaa hieman sinistä, paljon valkoista ja inauksen ruskeaa, tulee vihreää! Jotkin massavärit dominoivat kovasti, joten ihan perinteisellä väriensekoitustajulla ei välttämättä saa haluamaansa jälkeä.

Suunnitteilla oli siis sinertävän punertavat helmet, mutta vihertävän punertavatkin käyvät. Halusin joka tapauksessa maanläheisiä sävyjä, en peruskirkkaita, joten lisäsin aavistuksen ruskeaa sekä vihreään että punaiseen massaan.

Tein niistä liukuvärilakanan, josta kierittelin tällaiset palat. Näistä tulee mieleen se 80-luvun lastenohjelma krokotiili Justuksesta, joka oli tehty muovailuvahasta...

Välihelmiksi valikoitui mustia lasihelmiä, koska niiden rondellimainen muoto tuki kierrehelmiä sopivasti.

Nesteessä

Viimeinkin ehdin tutustua nestemäiseen napomassaan käytännössä! Suunnitelmissa se on ollut alkusyksystä asti.

Näiden riipusten teko alkoi mustan polymeerisaven pehmittämisestä. Tarkoituksenani oli tehdä massasta ensin oma leimasin riipuksia varten, mutta sellaiseen luksukseen ei ollut aikaa, ja halusin tietysti nopeasti nähdä lopputuloksen.

Painoin siis napomassaan kuoppia valmiilla leimasinlevyllä ja veitsillä. Kuopat maalasin metallijauheilla ja koholla olevat kohdat akryylimaalilla. Päälle sivelin nestemäistä massaa, jolloin korun pinnasta tuli tasainen.

Työ vaati monta polttovaihetta, joten ihan kädenkäänteessä massan kovettaminen ei sujunut. Jälkikäsittely vei myös oman aikansa hiomisineen ja kiillottamisineen.

Aluksi ajattelin, että näistä tuli maailman rumimmat kaulakorut, mutta itse asiassa ne näyttävät kivoilta kun pääsevät tositoimiin esimerkiksi violetin tai valkoisen vaatteen kanssa.

Nestemäinen massa oli hurjan hauska uusi tuttavuus, ja sitä täytyy testata lisää! Kameran tarkennustoiminnot saivat vaan melkoisen haasteen riipusten läpinäkyvästä pinnasta.

Toivehia

Blogini helmiharrastaja-kommentoijat ovat toisinaan kertoneet toiveistaan, joita päätin harjoituksen vuoksi toteuttaa. Auringon paisteessa massaillessa sain väritkin paremmin kohdalleen!
Mags toivoi yönsinisiä ruusuhelmiä, mutta virkamiehensininen vei voiton, eikä yö päässyt kunnolla alkamaan. Tein nyt ruusun muotoisia helmiä, joihin kokeilin syvänsinistä metallijauheväriä. Ehkä tässä olisi inspiraatiota vaikkapa rannekoruksi?

Appesii-koru oli Romuluksen mieleen, joten hän alkoi haaveilla pinkeistä appelsiinikorvakoruista. Pinkit appelsiininpuolikkaat tekevät tässä lähtöä Itellaan. Niistä voit askarrella korvakorut tai riipuksen tai jotain.

Ninni sai vastikään unelmapuutarhansa ja tykkäsi Garden Queen -korusta, joten tein hänelle oman riipuksen. Tässä Dream Garden, ole hyvä! Jos ei kaulaan, niin vaikka avaimenperäksi.

Ja koska mitään tilausta ette tehneet, vaan korunosat tulevat teille yllättäen ja pyytämättä, en tarvitse vastineeksi mitään. Voitte itse askarrella tekeleistä korun, antaa palikat eteenpäin tai palauttaa ne. Tarkkailkaa postianne!

P.S. Ja tällaisen ihanuuden Mags sai ruusuista aikaan.

Ruusun istutusta

Ensimmäisen ruusun istutin napomassasta tehtyyn riipusaihioon. Pääosaa näyttelee mustavalkoinen naamakuva. Ympäröin reunat lasihelmillä, ja mukaan pääsi myös pitsinpalanen. Riipus roikkuu yksinkertaisessa, mustassa satiininauhassa.

Toisen ruusun tein mustasta massasta ja istutin sen massariipukseen. Tekstiksi kaiversin "Garden Queen", koska tämä riipus lähtee puutarhaharrastukseen sotkeutuneelle siskolleni.

Garden Queenin koristeluun käytin violettia ja ruosteenpunaista metallijauheväriä. Olen suorastaan niiden fani, mutta niiden sotkuisuuden ja pölisemisen takia käytän niitä harvemmin.

Täten alkoi riipuksentekokausi! Mikään ei ole rankan päivän jälkeen niin rentouttavaa kuin siveltimenvedot ja niiden massapinnalle levittämien kauniiden värien katselu...

Kovakuoriaisia

...koska näissä helmissä on kova ja kiiltävä kuori.

Päätin taas altistaa itseni ja keittiön jauhepölylle pitkästä aikaa. Kuvioin mustaa napomassaa erilaisilla kuvioilla ja metallijauheväreillä ja kaulitsin koristellut palaset ohueksi lakanaksi. Päällystin massasta tehdyt perushelmet näillä kankaan näköisillä tilkuilla, jotka ovat pinnaltaan litteitä.

Metallijauhevärit loistavat hienosti nimenomaan mustaa taustaa vasten, sillä siinä ne saavat syvyyttä. Joskin syvyyden lisäksi ne saavat hieman toisenlaisia sävyjä, kuin miltä ne purkissa näyttävät. Tällä kertaa tykkäsin himmeästä hohdosta, joten jätin lakkaamisen sikseen.

Tämä koru sopii erityisesti petrolinsinisen tai mustan paidan kanssa.

Ilotulittelua

Tällaisessa ilotulittelu-rannekorussa käytin mosaiikkitekniikkaa ja yhdistin lasihelmiä napomassaan. Olin oikein iloinen siitä, että sain sekoitettua massasta omalla värireseptilläni täysin suunnitelmieni mukaisen liukuvärilevyn!

Sekoitin perusväreistä ruusunpunaista ja kullalle vivahtavaa persikkaa. Ne ovat täsmälleen samat sävyt, jotka hehkuvat kirpeässä pakkassäässä taivaanrannassa silloin, kun auringon viimeiset säteet luovat vielä valoaan ennen hämärän tuloa. Eivätkä värit tietenkään pääse oikeuksiinsa oheisissa kuvissa.

Samat sävyt toistuvat kesällä puutarhani kaksivärisissä ruusu- ja tulppaanilajikkeissa. Tällä perusteella sama koru käy kesät talvet...

Onnellista uutta vuotta! Helmeilevä malja sille!