Kultajalkaisesta koirakorusta ei tullut pientä, ei sitten millään. Pidemmässä ketjussa se pääsee paremmin oikeuksiinsa.
Luppakorva yrittää edustaa rhodesiankoiraa syvine rintakehineen ja luppakorvineen. Naamassa korostuu "loppa", joksi lankomies koiran suupieliä kutsuu.
Ketjuksi sopii kullanvärinen tuubihelmipujotelma.
torstai 29. tammikuuta 2009
Jyrsijäkunnan edustaja
Rotta ansaitsee toki oman korunsa. Lukioaikoina luokkakaverilla oli sellainen, ja silloin tällöin se istuskeli omistajansa olkapäällä koulutuntien aikana...
Rottakorussa kimaltelevat mustat, huippukiiltävät, älyttömän pienet lasihelmet ja timantinmuotoiset mustat, läpikuultavat helmet.
Häntä on kierretty selän päälle, jottei se pistele korun käyttäjää. Samalla häntä muodostaa lenkin, johon kiinnitetään kaulaketju.
Rottakorussa kimaltelevat mustat, huippukiiltävät, älyttömän pienet lasihelmet ja timantinmuotoiset mustat, läpikuultavat helmet.
Häntä on kierretty selän päälle, jottei se pistele korun käyttäjää. Samalla häntä muodostaa lenkin, johon kiinnitetään kaulaketju.
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
Pieniä ympyröitä
Koiruuksia
tiistai 27. tammikuuta 2009
Läpinäkyvää
sunnuntai 25. tammikuuta 2009
Pippuri ja suola
Tämän korun inspiraationlähteenä on Ojasen Kerttu - pippurin ja suolan värinen pieni snautseri. Siksi korun ketju on tehty Kertun turkin värisistä lyijynharmaista lasituubeista.
Ketju on pujoteltu kolmeen kertaan, koska se lipesi sormista eri syistä, ja homma piti aloittaa uudelleen. Löytyipä pudonneita tuubeja etsiessä myös oman koiran kadonnut tennispallo.
Koru sopii erityisen hyvin vaaleanharmaan palmikkoneuleen kanssa. Lohenpunaiset pikkuhelmet pääsevät oikeuksiinsa myös monenlaista vaaleaa kangasta vasten.
Ketju on pujoteltu kolmeen kertaan, koska se lipesi sormista eri syistä, ja homma piti aloittaa uudelleen. Löytyipä pudonneita tuubeja etsiessä myös oman koiran kadonnut tennispallo.
Koru sopii erityisen hyvin vaaleanharmaan palmikkoneuleen kanssa. Lohenpunaiset pikkuhelmet pääsevät oikeuksiinsa myös monenlaista vaaleaa kangasta vasten.
Vaaleansinistä
Väännetään rautalangasta
Violetit lasihelmet vangittiin paksun hopeoidun langan sisään. Tekniikka on jokseenkin haastava, sillä helmet ja lanka pyörivät sormissa tovin, ennen kuin asettuivat oikeaan kohtaan.
Vaaleansiniset, litteät lasihelmet käärittiin ohueen hopeituun lankaan. Helmien pinnassa on valkoisia viiruja, vaikkeivät ne näy kuvassa.
Vaaleansiniset, litteät lasihelmet käärittiin ohueen hopeituun lankaan. Helmien pinnassa on valkoisia viiruja, vaikkeivät ne näy kuvassa.
Kullanruskeaa
lauantai 24. tammikuuta 2009
Merellistä
Paksut neuleet vaativat näyttäviä koruja. Kahden vaijerin napomistekniikka tekee tästä korusta ilmavamman, joten tämä sopii myös perinteisen valkoisen t-paidan kanssa.
Pienet helmet ovat siniharmaata lasia, isot ovat helmiäistä, joka näyttää valosta riippuen joko siniseltä tai harmaalta. Väristä tulee mieleen tulee syksyinen meri.
Pienet helmet ovat siniharmaata lasia, isot ovat helmiäistä, joka näyttää valosta riippuen joko siniseltä tai harmaalta. Väristä tulee mieleen tulee syksyinen meri.
Lasinsiruja
torstai 22. tammikuuta 2009
Oranssin lämpöä
Vihreänturkoosit korvakorut
Ruskeat korvakorut
Jotain sinistä
Viininpunaista
tiistai 20. tammikuuta 2009
Taikahelmi
Epäsymmetriaa
Heimoneuvoston kokouksessa
maanantai 19. tammikuuta 2009
Veden värejä
Mitä keväämpi, sen turkoosimpi olo. Ihastuin näihin väreihin ja kimmellykseen!
Tämä kaulakoru sopii parhaiten valkoisen, vaaleansinisen tai vaaleanharmaan paitapuseron kumppaniksi, mutta ruskeakin vaate toimii. Valkoista taustaa vasten värit pääsevät kuitenkin parhaiten oikeuksiinsa.
Koru on aika pitkä, muttei silti raskas.
Tämä kaulakoru sopii parhaiten valkoisen, vaaleansinisen tai vaaleanharmaan paitapuseron kumppaniksi, mutta ruskeakin vaate toimii. Valkoista taustaa vasten värit pääsevät kuitenkin parhaiten oikeuksiinsa.
Koru on aika pitkä, muttei silti raskas.
Valentinus kävi meillä
lauantai 17. tammikuuta 2009
Korullista
Kaikki alkoi siitä kun ensimmäistä kertaa kurkistin helmipuotiin. Seurasi keskivahva regressio suoraan 80-luvun alkuvuosien karkkikauppakäynneille: "Mä otan markalla noita, ja sit markalla noita..."
Koruharrastus vei mukanaan välittömästi. Kun omat kaapit alkoivat pursuta tekeleitä, lahjoitin niitä siskoille ja ystäville. Sitten joku ehdotti, että pistäisin blogin pystyyn, jotta kokoelmaa voisi plärätä kätevämmin.
Teen koruja täysin amatöörimäisesti täysin omaksi ilokseni, mutta nyt harrastus on alkanut käydä kukkaron päälle. Jotkut korustani ovat siksi kaupan, että saisin taas ostettua lisää helmiä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)