Kullalla silattua sineä

Sekoitin perusväreistä tämän kivan denim-sinisen sävyn ja yhdistin sen kullanvärisiin, läpinäkyviin ja itse sekoittamiini oranssinsävyisiin massalakanoihin.

Pidin tästä väriyhdistelmästä myös siksi, että se sattui olemaan juuri sellainen, mitä havittelinkin.

Pinosin näitä lakanoita toistensa päälle ja painelin pinnalle syviä kuoppia. Sen jälkeen vuolin ohuita suikaleita, jotka asettelin siniselle lakanalle. Rullasin lakanan vielä pastakoneen läpi, ja massakangas oli valmis.

Päällystin sillä jämämassoista muotoillun riipuksen ja helmipallukat. Yhdistin niiden seuraksi oransseja ja ruskeita lasihelmiä.

Jälkiruoaksi pujottelin vielä siskolle hänen tilaamansa korallinvärisen korusetin. Ehdinpäs harrastaa!

Malibu Beach

Niin. Tämä on ensinäkemältä aivan järkyttävä Malibu Beach -koru. Enää puuttuu palmukuvioinen kauluspaita ja bermudat.

Mutta taika tapahtuu, kun korun laittaa kaulaan. Itse asiassa se näyttääkin reteästi hyvältä esimerkiksi murretun sinisen tai ruskean kanssa!

Lehtien valmistaminen oli monivaiheinen homma. Tein ensin kaksi massalakanaa, joita aloin värittää alkoholimusteilla. Turkoosiin lakanaan käytin tummanviolettia Eggplant-väriä, joka kuivuessaan muuttui vihertäväksi. (Taas näitä värileikkejä... Mihinä se munakoiso tässä on, kysyn vaan!) Kuvioin lakanan lähes sataprosenttisella (!) holilla.

Toisessa lakanassa käytin monia värejä ja leimasinta. Painoin pintaan kuvion kankaalla; kuvio näkyy hyvin tuossa lähikuvassa.

Kun lakanat olivat kuivuneet, leikkasin niistä lehden puolikkaita, kehystin mustalla massalla, paistoin ja lakkasin.

Yhdistin lehdet värikkäiden lasihelmien ja ruskeiden, laatan muotoisten helmiäishelmien kanssa. Lopputulos oli aluksi järkyttävä, mutta sitten se alkoikin näyttää kivalta. Ehkä yltiövärikkyys ei olekaan karmaisevaa hillityssä määrin!

Vihertää jo

Harmaata, harmaata, violettia ja sitten harmaata. Nyt yritän suunnistaa kohti värien käyttöä.

Innostuin, kun viimein ymmärsin sekoittaa napomassan perusvärejä yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Vielä enemmän innostuin, kun aloin päästä jyvälle siitä, miten massavärit toimivat, kun niitä sekoittaa keskenään. Vesivärien lait eivät nääs päde!

Tästä ilosta syntyi setti vihreän sävyjä, joista kokeilin tehdä oheisia mosaiikkihelmiä. Aika rosoja niistä tuli, eli hauskin hetki nautittiin siinä vaiheessa, kun pöydällä oli vielä muovaamattomia vihreitä massapötköjä...

En ole varma, lakkaanko näitä. Mattapinta vaikuttaa ihan mukiinmenevältä tässä korussa.

Vaihtokauppa avautui

Helmiharrastajilla kertyy laatikonpohjalle sellaista korutarviketta, jolle ei millään keksi käyttöä, jota ei tarvitse tai johon vain yksinkertaisesti on kyllästynyt. Tällainen materiaali kannattaa kierrättää, sillä toisen ylijäämäjuttu voi olla toisen aarre. Sitä ei koskaan tiedä!

Vaihdan ylijäämistöäni mieluusti helmiin tai korunosiin. Voit halutessasi vilkaista vasemmassa palkissa olevaan Gallerian Vaihtokauppa-osioon, josko sieltä löytyisi jotain inspiroivaa.

Osa noista massahelmistä on pelkkiä harjoitelmia, mutta on joukossa joitain harkittuja ja huolella tehtyjäkin.

Jos haluat vaihtaa näitä minulle tarpeettomia johonkin sinulle tarpeettomaan korunosaan, teehän seuraavasti:

1. Varaa omasi kirjoittamalla tämän blogitekstin kommenttilootaan vaihtotavaran numero.
2. Lähetä minulle sähköpostia, niin sovitaan tarkemmin.

Päivitän Vaihtokauppa-lootaa sitä mukaa, kun poistotuotteita syntyy tai löytyy. :-)

Merenneito pien

Naapuriblogin Marjo pyysi minua tekemään merenneidon, jonka hän aikoo jatkojalostaa mielenkiintoisella tavalla. Sitä odotellessa tässä tulee kuva neitokaisesta.

Aloitin tekemällä kirjavan massalakanan, johon käytin perusväreistä sekoittamiani murrettua turkoosia ja murrettua vihreää sekä kullanväristä maalia. Lisäsin mukaan vielä uusia tuttavuuksiani, voidemaisia metallivärejä. Päällystin lakanalla merenneidon pyrstön.

Hiuksiin valitsin lakanan värejä sekä harmaata ja kirkasta turkoosia. Värit liukuvat aika kivasti noissa kiharoissa. Kasvot ja käsi ovat läpikuultavan valkoista massaa, mikä mielestäni sopii hyvin tuollaiselle merenelävälle, joka ei ilmeisesti juurikaan päivää paistattele.

Muotoilin simpukan ja maalasin sen ruosteenoranssilla alkoholimusteella. Kuvan ottamisen jälkeen lakkasin simpukan pinnan kiiltävämmäksi.

Merenneito on lävistetty kolmella vaijerin mentävällä käytävällä, jotka auttavat jatkojalostuksessa. Pituutta kokonaisuudella on noin 7,5 cm.

Toivottavasti tämä oli Marjon toiveiden mukainen!

Possu kaikilla ruusuilla

Tämä sai alkunsa siitä, kun sain palasen vaaleanpunaista nahkanauhaa siskon korutuunauspussin mukana.

Ei ihan heti tullut mieleen, että käyttäisin sitä jossain, mutta kun eläinpäivän postauksessa pyydettiin lisää eläinriipuksia, muistui nauhakin mieleen.

Ja possuhan siitä syntyi. Svante ripustautuu tässä ruskeaan helmeen, johon on istutettu pinkkiäkin pinkimpiä ruusuja. Silmien ja sierainten virkaa tekevät mustat siemenhelmet.

Haasteena tällaisten muovailussa on se, että koska haluan muotoilla näitä paljain sormin, jää massan pintaan helposti sormenjälkiä. Niitä on vähän hankala tasoitella pois ilman, että riipus muuttaa muotoaan, mutta kyllä ne lähtemään saa kun oikein yrittää.