Värjäsin riipusosaa sinisellä patinalla sieltä täältä, jotta pinnasta tulisi hieman elävämpi. Mukana on makeanveden helmiä, pari korukiveä ja silkkinauhaa.
Verstas on nyt maalattu valkoiseksi ikkunanpokia myöten, mikä toi pieneen huoneeseen valoa ja avaruutta. Kunhan päivät alkavat pidetä ja aurinkokin joskus pilkahdella, saattaa koruharrastuskin saada taas uutta potkua.
Toistaiseksi mennään hiljaiselolla.
Koru on myynnissä.
IHANA :) <3 Tuo värikin on aivan fantastinen!
VastaaPoistaKiitos, Kaisa! Vaihteeksi turkoosia... Mutta oli siellä yönsinistäkin joukossa.
PoistaHieno riipus ja enpä ollut tuota syömäneuvo -juttua kuullutkaan :) Valo tosiaankin on aika olennainen inspiksen herättelijä näin keväisin :)
VastaaPoistaKiitos, Miina! 30-luvulta peräisin olevassa Suomen Kuvalehdessä on mainos Hackmanin Sorsakosken syömäneuvoista. Ne ovat tietysti jokaisen kunnon emännän ainoa vaihtoehto. :-D
PoistaTarvekalut roikkuvat kauniissa kaulakorussa:)
VastaaPoistaJa ei kun piknikille! Kiitos, Eila!
PoistaVoihan ihanuus. Kaunis rustiikkinen upeus. Hyvä sie!
VastaaPoistaKiitos, Niina! Rustiikki on päivän sana. Se vaatii vähän uskallusta, kun se ei aina ole niin viimeistellyn näköistä...
PoistaVoi vitsit miten mahtava, ihan huippu!
VastaaPoistaKiitos, Henna! Taivuttelu on terapeuttista! :-)
PoistaAivan mahtava! Värit on niin herkutkin vielä.
VastaaPoistaHauskat syömävälineet! :D Patina kyllä tekee paljon asiaa, tykkään kokonaisuudesta hurjasti!
VastaaPoista